HISTORIA

Kemiin saapui vuosisadan alussa paljon pakolaisia Itä-karjalasta. Täällä oli alkavaa teollisuutta, joka tarvitsi työvoimaa ja niinpä karjalan pakolaisia ohjautui ja ohjattiin tänne töihin. Heistä muodostui kolme keskittymää työpaikkojensa ympärille. Kemi Oy:n sahalla työskentelevät asuivat pääasiassa Karihaarassa, Laitakarin sahasaaressa oli vahva karjalainen asutus ja Veitsiluodossa oli kolmas keskittymä. Kemin alueella oli vuosisadan alussa noin kahden sadan karjalaisen perheen keskittymä.

Noissa kolmessa keskittymässä toimi kaikissa omat karjalakerhonsa poistamassa koti-ikävää ja auttamassa kotoutumisessa vieraassa yhteiskunnassa.  Karjalakerhot lopetettiin rauhansopimuksen käskyllä.

Alueella alkoi toimia Karjalan Sivistysseuran alaosasto (seuraa ei ollut kielletty rauhansopimuksessa). Alaosastoa veti mm  kauppias  Santeri  Jaakkonen ja siinä toimi aktiivisesti mm.  Malakias ja Veikko Melkin, Martta Muntti, Paavo Leminaho ja Simo Timonen.  Alaosasto toimi vilkkaasti noin 1955- 1974, jonka jälkeen toiminta hiljalleen hiipui.

Uudelleen alaosaston toiminta elvytettiin 90-luvun alussa Pauli Timosen, Antti Poutiaisen, Paavo Leminahon ja Seeva Vuolteen  toimesta.  Siitä asti alaosasto on toiminut aktiivisesti alueen itäkarjalaisten jälkeläisten yhdyssiteenä, järjestäen mm. teeiltoja, luentoja ja yhteistapaamisia.